maanantai 7. marraskuuta 2011

Sumuisten vuorten goril... siis miehet

Yippee ki-yay, talossamme on yläkerran lattia/alakerran katto! Lokakuun viimeisenä perjantaina talomme valuholvi valettiin. Sää oli sumuinen ja kostea, muttei kuitenkaan satanut. Betoni oli laadukasta. Jos nyt oikein muistan, betonia upposi välipohjaan 30 kuutiota ja rautaa valtavasti. Ihan ensimmäisen syysmyrskyn ei pitäisi onnistua puhaltamaan taloamme kumoon. 


Valuholvi sai kuivua rauhassa viime viikon. Eilen olimme raksalla polttamassa risuja, syksyn lehtiä ja raksaamisesta jääneitä laudan- ja pattingin palasia. Rakennusmiehet olivat samaan aikaan työn touhussa purkamassa valuholvin muotteja. Alta (tai oikeammin yläpuolelta) paljastui kaunis ja hyvin onnistunut, paikallavalettu välipohja. Valitettavasti ulkona oli jo sen verran pimeää, etten saanut kuvatuksi välipohjaa sisällä, mutta päältä se näyttää nyt tältä.


Joku rakennusmiehistämme oli koristanut raksakärryn surrilangasta taivutellulla sydämellä. Ihana piristys, ja ah, kuinka romanttista. <3

Suloista, marraskuista viikkoa kaikille lukijoille!

8 kommenttia:

Laura kirjoitti...

Hienolta näyttää ja teillä on kyllä ihanat maisemat! Vähän muuta kuin naapurin autokatos... *kade*.

Onpas teillä romanttisia raksamiehiä :-)

Christa kirjoitti...

Maisemia minäkin ihailin. Vau!

musta peltikatto kirjoitti...

Laura - Kiitos kovasti!

Sydän ei tainnut olla minulle tarkoitettu, hih, mutta oli niin suloinen, että se oli pakko ikuistaa. :)

Christa - Kaunis kiitos, tykkään kovasti itsekin.

Apila kirjoitti...

Komea on valuholvi eikä kyllä maisemissakaan valittamista ole...! Ei kyllä hevin sorru teidänkään talo! :)

Mia kirjoitti...

Tosi hieno valuholvi ja hommat muutenkin edistyvät upeasti. Ja mikä maisema, minäkin ihailen!! :)

musta peltikatto kirjoitti...

Apila - Kiitos. Luotan, että tämä maja pysyy pystyssä, vaikka iso, paha susi tulisi puhkumaan ja puhaltamaan. ;)

Mia - Olen valuholvista tosi iloinen, kiitos. Raksahommat ovat edistyneet kivasti, mutta silti talven tulo hiukan jännittää...

Hanna kirjoitti...

Teillä on kyllä hienot maisemat, wau!

musta peltikatto kirjoitti...

Kiitos, Hanna. Tässä vilskeessä on välillä ihanaa istahtaa rantakivelle ja vain tuijottaa merelle. Maisemien katselu rauhoittaa.